Kirkkokuoron syntyvaiheita

 

Kuorotoiminta Vesannon seurakunnassa ennen v. 1945

Alussa tuli jo mainituksi, että Vesannon seurakunnan kanttorit ohjasivat vesantolaisia laulajia mies- ja sekakuoroissa ja tarvittaessa laulattivat näitä kuoroja myös kirkossa.

Jo 1880-luvun keskivaiheilla alkoi silloinen urkurikokelas Sakari Turpeinen pitää lauluharjoituksia seutukuntansa nuorille. Kokouspaikkana kerrotaan olleen Rutkonniemen talon. Aluksi laulettiin vain uskonnollisia ja isänmaallisia lauluja. Turpeisen työtä jatkoivat urkurit Juho Savio vuoteen 1895, Aapeli Jäntti ja vuosina 1898-1904 Selim Hintikka. 1904-1912 kanttorina toimineen Juho Heikki Väänäsen aikana Vesannon Sekakuoro saavutti hänen johdollaan valtakunnallisissa kilpailuissa kolmesti peräkkäin ensimmäisen palkinnon voittaen omakseen kiertopalkinnon, kultaisen lyyran. Kaiken kaikkiaan mainittu kuoro voitti kuusi ensimmäistä palkintoa, joista viisi peräkkäin. 

On paikallaan mainita ennen kirkkokuoron perustamista toimineet Vesannon Sekakuoron johtajat, joista valtaosa oli seurakunnan palveluksessa olleita kanttoreita:

- kanttori Juho Savio 1890 - 1895
- opettaja Aapeli Jäntti 1895
- kanttori Oskar Sevon 1895 - 1898
- urkuri Selim Hintikka 1898 - 1904
- kanttori Juho Heikki Väänänen 1904 - 1914
- opettaja Juho Juvonen 1914 - 1917
- kanttori Werner Huttunen 1917 - 1957

 

Vesannon kirkkokuoron johtajat

Vesannon kirkkokuoro perustettiin kanttori Werner Huttusen aloitteesta 1945. Oiva Ritvasen Vesannon historiassa luonnehditaan Werner Huttusta vaatimattomaksi ja hyvin pidetyksi. Hän oli syntynyt Vesannolla Hiekka-ahon tilalla 17.8.1890. Kuten edellä luettelosta voidaan päätellä, hän toimi kanttorina Vesannolla 40 vuotta. Vuodesta 1921 lähtien hän hoiti myös Vesannon Osuusmeijerin isännöitsijän tehtäviä. Musiikilliset opintonsa hän suoritti Helsingin nelivuotisessa kanttori-urkurikoulussa täydentäen niitä vielä Helsingin musiikkiopistossa.

Hänen musiikillisen toimintakenttänsä laajuutta sekä hänen taitojaan todistaa osallistumisensa Aino Acten järjestämän Savonlinnan oopperajuhlien kuoroon. 4.1.1940 Kuopion tuomiokapituli myönsi hänelle Director cantus -arvonimen. 

Werner Huttusen jälkeen Vesannon kirkkokuoroa ovat johtaneet:

- Erkki Männikkö 1958 - 1965
- Kyösti Heinilä 1966 - 1969
- Heikki Reijonen 1969 - 1975
- Arja Hertteli 1975 - 1981
- Pentti Ilkka 1981 - 1983
- Heino Keränen 1987 ->

 

Kaikki luettelossa mainitut ovat kanttoreita. Väliaikaisina johtajina vuosina 1983 - 1987 ovat toimineet Eino Korhonen, Irene Hietala, Heljä Korhonen, Marjaana Hukka ja Seppo Nissinen. Väliaikaisia johtajia on tarvittu kanttoriviran haltijoiden vaihtumisen yhteydessä.

Erkki Männikön aikana kirkkokuoron harjoitukset muuttuivat säännöllisiksi, viikoittain toistuviksi. Tätä ennen oli harjoiteltu tarpeen mukaan. Olihan pitäjän kuorolaisten joukosta koottavissa mies- ja sekakuoro ja nyt siis vuodesta 1945 lähtien myös kirkkokuoro. 

 

Kuorolaiset

Vesannon kirkkokuoron laulajien määrä on vaihdellut runsaasta neljästäkymmenestä kahteenkymmeneen. Laulajat edustavat koko pitäjää Ahveniselta Kuuslahteen ja Niinivedenpäästä Närhilään. Vielä 50- ja 60-luvuilla kuljettiin polkupyörillä pitkiäkin harjoitusmatkoja. Pisimmät matkat laulajilla kirkonkylään ovat 15-20 km. Nyt autojen aikana harjoitus ja esiintymismatkat eivät paljoa rasita.

 

Kirkkokuoro organisoitui muiden yhdistysten tapaan

Johtokunta, puheenjohtaja, sihteeri ja varojen hoito tulivat ajankohtaisiksi. Kuoron pitkäaikaisimpia puheenjohtajia ovat olleet, myös väliaikaisena kuoronjohtajana toiminut, Eino Korhonen (Säkki Eino), apteekkari Linnea Heikkilä 1959-72, opettaja Eero Komulainen 1972-75, mv. Tuomo Toikkanen 1975-77 ja vuodesta 1984 lähtien edelleen. Vuosina 1977-84 toimi puheenjohtajana piirityönjohtaja Mauno Korhonen.

Koska kuoro ei ole ry, eli rekisteröitynyt yhdistys, v. 1984 kuoron oma tilinpito päätettiin lopettaa ja ohjata se seurakunnan kirjanpidon kautta. Edelleen v:n 1993 alusta katsottiin johtokunta tarpeettomaksi. Asioita hoitamaan jäivät puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, varasihteeri, emännät, nuotistonhoitaja ja äänten valvojat. Seurakunnan jumalanpalvelus- ja musiikkijohtokunta valmistelee ja ideoi kuoron vuosittaista toimintaa. Siilinjärven rovastikunta järjestää alueensa kirkkokuoroille aika ajoin koulutus- ja esiintymistilaisuuksia.

Kirkkokuoro harjoittelee kerran viikossa 1½ tuntia kerrallaan. Kun uuden laulun äänien oppiminen pannaan alulle. Viikko viikolta kuorolaisten ote uuteen lauluun lujittuu. Aika on tässäkin asiassa hyvä opettaja kuoronjohtajan lisäksi. Ei kuitenkaan korvaa tätä. Viimein tulee hetki, jolloin uusi laulu esitetään seurakunnalle. Kuorolainen kokee tyydytystä harrastuksessaan, kun eri väriset, harmonisen kauniit ja joskus muunnesävelin koristetut dramaattiset soinnut löytyvät. Johtaja joutuu joskus kaivamaan ne kuorosta esille vaivaa nähden, monin kertauksin.

Kuorolaisten ikärakenne on kehittynyt samassa suhteessa kuoron oman iän kanssa. Laulajista on kuusikymmentä vuotta täyttäneitä suurin osa. Alle viidenkymmenen ikäisiä on kymmenisen prosenttia ja 50 - 60 ikävuoden välillä olevia parisenkymmentä prosenttia. 

 

Ohjelmisto ja esitykset

Tavallisten, pienimuotoisten kirkkokuorolaulujen lisäksi on harjoiteltu ja esitetty laajempiakin teoksia. Maasalon Adventtivesperiä on esitetty mm. yhdessä Karttulan kirkkokuoron kanssa. Onpa ohjelmistoon kuulunut pari kantaattiakin: Toivo Elovaaran "Menkää kaikkeen maailmaan" ja Väinö Rauhalan "Tuhlaajapoika".

Ohjelmistoa valittaessa määräävänä tekijänä ovat seurakunnan tarpeet, kirkkovuoden juhlat, hautajaiset ja syntymäpäivät. Jumalanpalveluksessa esiintyminen on kirkkokuoron tyypillisin tehtävä. Edellä jo mainittiin rovastikunnan osuus alueensa kirkkokuorojen kouluttamisessa. Nämä tilaisuudet ovat päättyneet rovastikunnan kuorojen yhteisesiintymiseen koulutuspaikkakunnalla. Samantapaisia yhteisesiintymisiä järjestää Pohjois-Savon Kirkkomusiikkipiiri. Tällöin ovat koolla rovastikuntaa laajemman alueen kirkkokuorot Suomen Kirkkomusiikkiliitto ja Suomen Kanttori-urkuriliitto järjestävät valtakunnallisia esiintymisiä, joissa Vesannon kirkkokuoro on pitänyt tapanaan olla mukana. Kauan mukana olleet kuorolaiset muistelevat mieluusti retkiä kirkkomusiikkijuhlille. Suuri on myös se valokuvien määrä, mikä voidaan esittää näitä muisteltaessa.

Vuoden 1993 elokuussa Karttulan-, Tervon- ja Vesannon kirkkokuorot tekivät yhteisen esiintymismatkan Tarton Inkerinsuomalaiseen ev.-lut. seurakuntaan mikä on mainittujen pitäjien ystävyysseurakunta. Tällä matkalla kuoro esiintyi Viljandissa Inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla ja Jumalanpalveluksessa Tarton Pietarinkirkossa. Kauneimmat kesälaulut ja kauneimmat joululaulut ovat jo vuosia koonneet vesantolaisia kirkkoon kuulemaan kuorolaulua, itse laulamaan ja tukemaan lähetystyötä. Kirkkokuoro on näissä tilaisuuksissa omalla panoksellaan ollut mukana.

Vesannon kirkkokuorolla on ollut tilaisuus esittää Vesantolais-syntyisten ja jopa oman kuoron jäsentenkin tekemiä lauluja. Tulkoot tässä mainituiksi Mikko Laulaisen "Sunnuntai", Heikki Pulkkisen "Äidin päivä", Hans Schalkowskin "Sytytämme joulun kynttilät" ja "Betlehemiin" sekä kuoron ensimmäisen johtajan Werner Huttusen "Hautalaulu". 

 

Lopuksi

Vanhoihin kirkonkelloihin on ollut tapana niitä valettaessa tehdä seuraavat latinankieliset sanat:

Vivos voco, mortuis plango, fulgura frango (=elossa olevia kutsun, kuolleita valitan, salamat murran). Eino Korhonen, pitkäaikainen kuorolainen, entinen puheenjohtaja ja vt. kuoronjohtajanakin toiminut musiikillisestikin sivistynyt vesantolainen maanviljelijä oli omaan sanakirjaansa lisännyt em. latinankielisen tekstin jälkeen sanat festa decora, (=juhlia kaunistan). Kaikki, mikä kirkossa on, alttaritaulu, kirkonkello, kirkkokuoro ja seurakuntalaiset, tuokoot katselijan ja kuulijan mieleen ylistyksen, kiitoksen ja kunnian Jumalalle. Kirkkokuorolaisen on helppo yhtyä psalmin 147: 1. jakeen sanoihin: 

"Hyvä on Jumalaa sävelin kiittää, ihanaa on virittää ylistyslaulu".

Vesannolla 12.5.1995
Mauno Mäkelä


Lähteet:

- Johannes Laitinen Vesannon pitäjän vaiheet 1917
- Oiva Ritvanen Vesannon historia 1971
- Vellamo Paananen Sävelten mailta 1993
- Heino Keränen Jumalanpalveluksen musiikki, luentosarja 1992

Kirkkokuoron 50-vuotiskuva 1995. (Kuva: Antti Raatikainen)